Vestareilla

Oltiin mister A:n kanssa perjantaina Vaasa Festivaleilla. Nähtiin Jenny Berggren Ace of Basesta, DJ Sash ja Scooter. Järjestelyt toimi ihan yli hyvin. Oli sisävessat eikä tarvinnut jonotella. Yhden aikaan jo lähdettiin fillaroimaan kotiin eikä lauantaina ollut mitään kummempia oloja. Instagram-seuraajat tietääkin, että siinä kotoa lähtiessä saattoi olla vähän sekaannusta, jäikö suoristusrauta päälle vai ei. Naapuri sai kivat ilta-ajelut, kun lähti hakemaan meidän avainta, että voi käydä tarkistamassa tilanteen. Mua saaaaattoi ehkä vähän nolottaa. Ja ei muuten ollut päällä. :D

Viime vuoden keväällä kirjoitin vanhaan blogiin baariin lähdöstä ennen ja nyt. Vuodenaika on eri ja tällä kertaa oltiin mister A:n kanssa yhdessä, joten tytöt oli yökylässä kummitädin luona. Muuten menee aika hyvin edelleen just noin mun mielestä ->

20v

Et tiedä baariin lähdöstä vasta, kuin samana päivänä.

35v

Jahkailet monta päivää: "Mennääksmeny, eikaimenymennä, vaimitä, mennääks?" Syöt torstaina pullan ja perjantaina muutaman karkin vain siksi, että viimeksi sokerilakon jälkeen tuli niin jäätävän huono olo (pääsiäinen, suklaamunat..you know).. Näin ei oo sit lauantaina niin suuri shokki kropalle juoda muutamaa siideriä sokerittomien päivien jälkeen. Clever! ;D

20v

Lähtiessä meikkaat rauhassa ja hörhötät kavereiden kanssa. Laitat päälle jotain mahdollisimman avonaista. Vastaat pariin tekstiviestiin.

35v

Kesken meikkaamisen niistät yhden nenän, pyyhit yhden pyllyn, varmistat että yhdellä on oikeanlainen varustus pihalle lähtiessä, heität tiskit koneeseen, siivoat lelut olkkarin lattialta ja käärit pyykit kaappiin. Laitat päälle jotain mahdollisimman peittävää. Otat kolmetoista selfietä. Viimeisenä ennen lähtöä, istut takki päällä olkkarissa ja pelaat Fortunaa kolmeveen kanssa.

20v

Etkot on jonkun himassa. Keskitytään juomapuoleen.

35v

Ulos ei voi lähteä ilman, että ensin syödään. Tottakai siis ekana dinnerille.

20v

Koko maailma on auki ja niin ownaat sen koko homman. Kellonajoilla ei ole väliä. Tunnet 90% porukasta.

35v

Repeilet niille 20-vuotiaille maailmanomistajille ja toteat joka tunti vähintään kerran: "I'm too old for this shit!" Katot kelloa tunnin välein ja koitat miettiä, moneenko asti voit valvoa. Tunnet kolme ihmistä.

20v

Baarin jälkeen käyt Mäkkärissä, otat voimiesi tunnossa isoimman listalta löytyvän aterian ja aamulla löydät hampurilaisen laukusta, koska et taaskaan jaksanut syödä sitä.

35v

Et malta käydä syömässä missään, koska kello on jo 3.30. Sitä paitsi eskarilainen tarvii just ostettujen housujen lisäksi myös kengät ja takin ja oot jo tuhlannut ihan liikaa rahaa itseesi, koska dinnerit ja siiderit.

20v

Heität kotimatkalla taksikuskille niiiiin hauskaa läppää ja oot niiiiiin hauska.

35v

Teet taksikuskille selväksi, että sinähän et sitten käy baarissa, kuin kerran vuodessa ettei se vain ajattelisi, että oot huono äiti. Pohditte, onkohan kadut jo lakaistu, koska kolmevuotias on oppinut ajamaan pyörällä.

20v
Kun tuut kotiin, kaadut suoraan sänkyyn.
35v
Kun tuut kotiin, lämmität jääkaapista spagettia ja jauhelihakastiketta ja mietit, että olisko tähän nyt jotain tomaattiakin pitänyt pilkkoa. Tarkistat kaksi kertaa, että ovet on lukossa ja että lapset hengittää.

20v

Seuraavana aamuna nukut niin pitkään, kuin haluat. Syöt pitsaa. Katot telkkaria. Kaveri lähettää viestin: "Muistaks koska mä lähdin himaan?". Lähdet illalla baariin uudelleen.

35v

Seuraavana aamuna heräät seiskalta, kun lapset herää. Tönit miehen hereille ja kuuntelet koko ajan toisella korvalla, mitä tapahtuu. Nouset ylös yhdeksän jälkeen etkä osaa päättää olisko huono omatunto vai oliko sallittua nukkua niin myöhään. Teet lounaaksi juuresmuusia ja kanaa, viet lapsen synttäreille, käyt kävelyllä muun perheen kanssa ja siivoat. Kaveri lähettää viestin: "Täällä lapset herätti seiskalta. Mites siellä? Puurot on syöty ja ny pihalle!". Lähdet heti ensi vuonna baariin uudelleen.

**********

Yli kivaa näissä happeningeissa on se, että aina joku blogilukija tulee juttelemaan. Mä tykkään, että tullaan sanomaan eikä vain kyräillä kauempaa. Ja parasta on se, että kiitellään aitoudesta ja siitä, että tuon esille lapsiperheen ja äidin elämän just sellaisena, kuin se on. Iloineen ja suruineen. Näistä pienistä juttutuokioista tulee aina hyvä fiilis. Tulee tuntu, että oon onnistunut koskettamaan jonkun elämää pienen hitusen ja ehkä tuomaan siihen murusen iloa tai vähän vertaistukea.

Jussi oli siis se naapuri, joka lähti ajelulle :D Ja mister A ei ollut tappelussa, vaan otti töissä osumaa tohon naamaansa :D Vähän mä jouduin väistellä noita kaikenmaailman stroboja ettei migreeni heräis uudelleen, mutta muuten vedettiin aika hyvin mun mielestä :D

Rentoa sunnuntaita!

Sannis