Piristystä

Mukavaa sunnuntaita! Vähän epätodennäköiseltä näyttää mun toiveen toteutuminen noiden alkuviikon treenien suhteen. Eilen käveltiin rauhallisesti minin kanssa puolisen tuntia ja rinnassa oli heti paineen tunne useamman tunnin sen jälkeen. Plääh! Outo tauti, kun oireet on lievät, mutta sitten estää kuitenkin liikkumisen. Sain muutaman viestin tätä koskien eilen IG:ssä ja useammalla on mennyt viisikin viikkoa ennen kuin on pystynyt aloittaa treenit. Huuuuh! Sain myös ohjeen ettei saa kävellä metriäkään, mutta siihen en ite millään halua uskoa.. ettei edes korttelin ympäri saisi köpötellä.

Aika vähissä on siis hommat nyt täällä ja iisisti on vielä oteltava. Itseään voi piristää esim. kattamalla pöydän ja ottamalla siitä kuvan. Pyykinpesu ja tiskien koneeseen laitto voidaan myös luokitella niiksi huveiksi, joilla istumista voi nyt tauottaa. Eilen vein kolmetoistaveetä tallille ja vaikka oon ihan uuno niissä hommissa, kun en uskalla mennä edes hevosten lähelle, niin olihan toi ihan kiva olla jossain muualla välillä, kuin kotisohvalla. Tallin aikana mister A vei miniä ja Saimia lähellä pidettävään ulkoilutapahtumaan käymään, niin oli vähän vaihtelua kaikille.

Eipä muuta. Hoooooohhoijjakkaa!

Sannis