Koulut ja pyörät

Koulut ne alkoi tänäkin vuonna ihan hyvällä fiiiksellä. Meillä ei likoilla oo vieläkään mitään ongelmia koulun tai sinne menon kanssa. Onneksi. Yläkouluun meno oli tottakai jännittävää ja alkukesästä tuleva seiskaluokkalainen oli tosi harmissaankin, kun uudelle luokalle ei ollut tulossa ketään omalta tai edes rinnakkaisluokalta. Harmitukset helpotti kuitenkin kesän aikana kun luokalle oli joku perustanut WhatsApp-ryhmän, jossa ehti vähän tutustua muihin. Maanantaina kouluun lähti aivan tyytyväinen uusi yläkoululainen ja viikko sujui kuulemma tosi kivasti. Uusi luokkakin on kuulemma kiva ja ainakin vielä on löytynyt kaveria.

Jonkin verran alkoi kolmetoistaveellä osa arvosanoista tulla alaspäin kutosluokalla, mutta ei onneksi mitään katastrofaalista. Ruotsi tuntuu olevan aineista vaikein ja huomaan etten itekään saa otettua asiakseni harjoitella sitä typyn kanssa enemmän. Molemmat on hoitaneet aina läksynsä niin omatoimisesti etten meinaa muistaa, että nyt tarvitaan vähän apua. Täytyy koittaa olla vähän enemmän ajan tasalla, että läksyt tulee tehtyä kunnolla ja kokeisiin luettua niin, että hommat jää mieleen.

Nelosluokkalainen lähti ekana päivänä ilman jännityksiä. Sama luokka ja sama ope, tuttu juttu. Tokana päivänä vähän jännitti, kun edessä oli ensimmäinen ruotsin tunti ikinä. Oli kuulemma ollut helppoa ja kaikista oudoin sana on kuulemma allihopa :D Vähän on vielä nelosluokkalainen kesäloman rytmissä ja loppuviikosta olikin jo aika väsy, kun iltaisin ei oo meinannut uni tulla ajoissa ja kasin aamuja oli kuitenkin neljä. Ehkäpä ne rytmit tästä pikkuhiljaa tasaantuu. 

Pyörä on nelosluokkalaiselle jäänyt jo vähän pieneksi ja heti ekalla viikolla olikin koulusta pyöräretki. Vähän harmittaa, että mini joutuu nyt liian naftilla fillarilla veivata, mutta tässä vaiheessa vuotta ei ihan hirveesti oo pyörätarjontaa enää. Tarjolla oli uusista enää aikamoisen hintavia ja se yksi edullisempi minkä löysin ei ollut minille malliltaan sopiva. Mini on myös kranttu pyörän ulkonäön suhteen ja kun keskusteltiin, että lainaisko kolmetoistaveen pyörää jos vielä tarvetta tulee pidemmille retkille tänä syksynä, oli vastaus ei. Veivaa kuulemma mielummin omallaan ja odottaa ensi kevääseen uutta pyörää. 

Oon ollut hyvin tarkka siitä, että kaikki liikuntaan ja urheiluun tarvittavat välineet on oltava tytöillä sopivia ettei ainakaan väärän kokoiset välineet saa liikkumisen intoa loppumaan. Nyt en kuitenkaan mitenkään pysty taikomaan montaa sataa euroa yhtäkkiä uuteen pyörään. FB-kirpparitkin tuntuu olevan tyhjää täynnä, joten no help there. Kyselin vielä omalla FB-sivullani jos jollain tutulla löytyisi meille sopivaa pyörää käyttämättömänä. Saa nähdä. Minin fiuge on vajaa kolme vuotta vanha ja uutena ostettu. Kylläpä siitäkin varmasti ihan kivan rahan saa sitten kirpparilla, mutta ei uskalla kyllä laittaa myyntiin ennen kuin on uusi alla.

Kolmetoistaveen koulumatka piteni puolella (tai vehkä vähän yli) ja ensimmäisen viikon on mennyt apostolin kyydillä. Tahti on vaan sen verran rauhallinen, että matkaan kuluu puoli tuntia jos ei enemmänkin. Aikoo kuulemma ensi viikolla ajella pyörällä, vaikka suosii lähes aina kävelyä. Taitaa tulla talvella aika aikaisia lähtöjä että ehtii kasin aamuina kouluun. Mini kulkee vaihtelevasti pyörällä, skootilla tai skeitillä. Vain pakon edessä talvella kävellen. Alakoulu on kuitenkin niin lähellä, että kävellenkin menee maksimissaan 15 minuuttia.

Toinen kouluviikko alkaa huomenna. Kirjoittaja on aina mielissään, kun koulut alkaa. Kyllä kahden ja puolen kuukauden kesäloma on koululaisille ihan riittävästi. Onneksi syysloma on tänä vuonna taas koko viikon mittainen. Siinä kohdassa sitä on taas sitten jo lomalle tarvetta. Mister A aikoo pitää sillä viikolla viimeiset kesälomapäivänsä, jotka jäi nyt kesältä pitämättä ja itekin oon järjestänyt siihen pari vapaapäivää. Sitä kohti nyt sitten vaan siis :)

Kivaa tätä päivää!

Sannis