Hullu hillomuija

Viime postauksesta onkin vierähtänyt jo reilu viikko. Ei oo ollut ihan elämäni paras reilu viikko. Viime kesänä mulla iski outo kipu kylkeen, pakaraan, alaselkään ja lonkkaan. Ja oli ihan tosi paha. Nyt se tuli uudelleen. Viime vuonna terkkarilla meinasivat, että on joku massiivinen lihasjumi. Kirjoittaja oli hyvin epäileväinen, mutta uskoin loppuviimein kuitenkin, että kai se sitten niin voi olla. No ei ollut. Tällä kertaa googletin itse diagnooosin ja oireet sopi täydellisesti. Mehiläisessä vielä vahvistivat. Lonkan limapussin tulehdus. Ihan hiton kipeä vaiva. Tulee liiasta (yksipuolisesta) rasituksesta. Selevä. Ei tarvis tulla uudelleen. En ihan heti muista, mikä vaiva olis yhtä kipeä.

Kun lonkkakipu alkoi helpottaa, tuli migreeni tottakai. Migreenilääke jota käytän, on ollut loppu koko suomesta jo muutaman kuukauden ja uuden lääkkeen kanssa taiteilu tuo oman mausteensa soppaan. Aika "mielenkiintoisia" päiviä on kyllä takana. Pahoinvointia on löytynyt vaikka muille jakaa ja hikoilun määrä on jotain aivan järkyttävää. Uusi lääke puskee vielä pahemman hien päälle, kuin itse migreeni. Yäk! Elokuun eka, Tommin synttäripäiväkin meni tähän samaan soppaan ja hohhoijjaa.. nyt on kyllä väsy. Ihan tajuton väsy. En meinaa päästä aamuisin sängystä ylös. Mainitsinko jo, että töissä me avataan se uusi keskus kuukauden kuluttua? ... että ihan ei oo nyt ollut aikaa makoilla.

Lonkan tulehdus muistuttaa välillä olemassa olostaan ja eilen ärtyi, kun tein oman treenin. Olin suunnitellut tekeväni vain hartioita ja käsiä, mutta pakko oli alkaa repimään isompiakin lihaksia ja kylläpä se tais rinnalletyönnöt isoilla painoilla olla vähän liikaa. Ei tuo nyt niin kauaa oo vielä vaivannut, mutta rasittaa korvien välissä kyllä. Töihin oon saanut nyt puolitoista viikkoa ajella autolla keskellä parasta pyöräilykautta ja euronkuvat vaan vilisee silmissä. Epäilen, että pyöräily on nimenomaan se, josta lonkka ei pidä, koska tulehdus tuli jo toista kertaa kesällä. En keksi muuta kuin pyöräilyn, jota teen kesällä, mutta en talvella.

No joo, valivalivali. On myös paljon muutakin, kuin valittamisen aiheita. Töissä hommat edistyy hyvin. Tunteja on kertynyt reilusti plussalle, mutta sehän tarkoittaa sitä, että jossain kohdassa saa pitää vapaata :) Eilen oltiin mister A:n kanssa uudella keskuksella roudaamassa vähän kamoja ja kasaamassa työpöytiä. Oon kyllä innoissani. Uudesta paikasta tulee kiva. Pienempi ja samalla ehkä vähän kodikkaampi, LYKKE naisille - konseptin mukainen. Myllykadun LYKKE on hieno ja aina saadaan palautetta siitä, että siellä on niin siistiä ja hyvä fiilis. Vähän etukäteen oon jännittänyt, saadaanko tehtyä toinen yhtä hyvä. Kyllä me saadaan. Luulen, että tuun viihtymään enkä malta odottaa, että saadaan kaikki valmiiksi.

Viikonloppuna päästiin kuin päästiinkin mökille lauantaiaamun migreenihelvetin jälkeen. Kuvien vadelmat ei oo siltä reissulta. Siltä reissulta sain saaliiksi reilun neljä litraa mustikoita. Oon hidas poimija, koska en suostu perkaamaan. Noukitut pitää olla niin puhtaita, että ne saa nostaa suoraan pakkaseen. Joka vuosi tähän aikaan istutaan mutsin kanssa jakkaroilla mustikkapuskassa mökin pihassa. Metsään en suostu, koska hyttyset, mutta ei tarvikaan, koska joka vuosi ollaan saatu litrakaupalla sinistä kultaa tosiaan pelkästään jo pihasta. Toivon, että tämän viikon loppuna ei sada, niin saan noukkia toiset neljä litraa vielä. Ei ne meille talveksi vielä riitä, mutta viime vuotisia on vielä vähän onneksi jäljellä. Oon käyttänyt niin paljon mustaa viinimarjaa smoothieen ja raparperia piirakoihin, että mustikoita on säästynyt.

Säilöntäkausi on siis alkanut ja hullu hillomuija on paikalla. Raparperia oon soseuttanut ja pakastanut jo useamman kerran. Kun saadaan tämä mustikkagate alta pois, niin kyllä se on omenapuuhiin vielä ryhdyttävä tälle vuodelle. Viinimarjat käyn myös noukkimassa faijan puskista, kun kerran tarjolla kuulemma on. Omat puskat alkaa olla jo vähän isompia. Saa nähdä, saadaanko niistä jo ensi vuodelle enemmän, kuin pieniä kourallisia.

Semmosia hommia. Nyt Saimin kanssa ulos ja sen jälkeen kolmetoistaveen kanssa hammaslääkäriin + kenkiä ostamaan ysiveelle. Hammaslääkäri onkin helpompi nakki, kuin kenkien löytäminen ysiveelle. Huuuuh! Lähdetään nyt koittamaan onneamme. Luin muuten postauksen läpi ja löysin joku seitsemäntoista kirjoitusvirhettä. Ei oikein migrainebrain nyt pelaa. Yrittäkee ymmärtää :D

Kivaa päivää!

Sannis