Harrastukset

Koulujen alkaessa on täällä mietitty tiukasti myös harrastuksia. Meillä tytöt ei oo koskaan olleet mitään superharrastajia eikä kummallakaan oo ollut erityistä hinkua moniin juttuihin. Kirjoittaja itse taas karsastaa todella pahasti sitä, että suurimmassa osassa esim. urheiluharrastuksia alkaa jo nelosluokkalaisilla ja pienemmilläkin olla treenejä useamman kerran viikossa. Tietysti jos lapsi haluaa harrastaa monta kertaa viikossa, selkeästi jaksaa sen tehdä ja perheessä on siihen tarvittavat resurssit, on homma ymmärrettävää. Meille yksi tai kaksi kertaa viikossa yhtä lajia on enemmän, kuin riittävästi.

Kolmetoistaveellä oli jonkin aikaa ratsastuksen kaverina taidekoulu ja/tai tanssi, mutta on kuitenkin halunnut jättää ne pois. Taide on semmonen juttu, jossa on tosi lahjakas ja toivon, että sen pariin palataan vielä jossain vaiheessa jollain tavalla. Liikunnan suhteen oon tietysti sitä mieltä, että enemmän liikettä pitäisi olla ja mietitäänkin vähän, millä tavalla sitä voisi päiviin lisätä nuorelle, jolle liikunta ja urheilu ei tunnu niin luontaiselta.

Uusi yläkoulun koulumatka on vähän pidempi, kuin alakoulun ja Saimia pitää ulkoiluttaa, joten kävelyä onneksi kertyy päiville jonkin verran. Kerran viikossa on lehtien jako, jolloin tulee liikettä esim. portaissa ja ratsastus + tallityöt on tietysti joka viikko. Toivoisin, että kolmetoistavee kiinnostuisi vielä jostain, jossa saisi kehitettyä kehonhallintaa eikä pieni lisä aerobiseen liikuntaankaan olisi pahitteeksi.

Oon koittanut pitää asian rentona enkä painosta tai huoppaa liikunnasta kaiken aikaa. Haluan kuitenkin, että meidän lapsille on selvää, että liikkuminen kuuluu elämään ja on luonnollista, että sitä tehdään arjessa ja sitten myös ihan erillisenä liikuntahetkenä. Oma terveys ja toimintakyky on tietenkin tärkeintä ja ensimmäinen peruste liikunnan tarpeelle. Pelko omien paino-ongelmien siirtymisestä lapsille elää voimakkaana ihan vain senkin takia, kun tiedän kuinka paljon ne voi syödä aikaa elämästä ja kuinka paljon niihin keskittyminen voi viedä iloa ja aikaa kivemmilta jutuilta. En tietenkään lapsille puhu näistä painoasioista vaan koitetaan mennä terveys ja liikunnan ilo edellä.

Minille liikkuminen tulee luontaisemmin. Harrastusryhmiin osallistuminen taas ei. Testattu on nyt jalkapallo, ninjakoulu ja lentopallo. Kaikissa mini on käynyt hyvän aikaa. Niin, että varmasti on käynyt selväksi, onko juttu oma vai ei. Lentopallon olin ajatellut jatkuvan tänä syksynä, mutta jo muutamia viikkoja sitten mini alkoi iltaisin nukkumaanmenoaikana jutella, että ei haluaisi enää jatkaa. Juteltiin asiasta monta kertaa ja sanoin aina, että ehkä se vaan jännittää ja että eiköhän me nyt aloiteta treenit kuitenkin ja katsota miltä ne tuntuu. Uudet treeniaikataulut tuli ja niiden mukaan viikkotreenejä on kolme. Viime kauden kaksi oli meidän kaikkien mielestä enemmän kuin riittävästi. Kolmet treenit viikossa ja pelit päälle tuntui aivan liian suurelta määrältä lapselle, joka ei alunperinkään haluaisi pelata.. päätettiin, että ei tarvi jatkaa jos ei halua. 

Minin suhteen en koe, että liikuntaharrastus on välttämätön, koska liikkuu niin paljon muutenkin. Mietin kuitenkin, että joku harrastus olisi hyvä olla ihan vain sen takia, että oppisi sitä vähän vieraampien ihmisten kanssa oloa. Yritettiin etsiä kaiken maailman kokkikouluja, mutta ei löydetty mitään sopivaa. Aktiivinen etsintä päättyi, kun koulu alkoi ja saatiin lukujärjestys käteen. Hitsin pitkiä päiviä verrattuna viime vuoteen. Valinnainen ruotsi pidentää vielä kahta päivää tunnilla entisestään ja tuntuu, että harppaus on aikamoisen suuri.

Päätin, että harrastushommat saa jäädä jos ei erityisen mieleistä löydy. Koulussa alkaa tyttökerho nyt nelosella ja sinne mini aikoo mennä. Totutelkoot pidempiin koulupäiviin rauhassa ja mietitään harrastuksia uudemman kerran vähän myöhemmin. Mini käy auttelemassa siskoa lehtienjakohommassa melkein joka viikko ja nauroinkin, että siinähän sulla on harrastus. Sain hyvin pitkän katseen. Jako ei oo ihan kaikista mieleisintä puuhaa ja liian nuorihan mini vasta töihin virallisesti onkin. Ollaan kuitenkin katsottu, että aivan hyvin voi mennä mukaan, koska homma kestää vain tunnin verran ja minillä on aina joku suuri suunnitelma, jota varten haluaa säästää rahaa.

Vaasassa on skeittihalli, jossa ei olla vielä koskaan käyty. Oon nyt ottanut aukioloajat ylös ja aion viedä miniä sinne säännöllisesti skeittaamaan/skoottaamaan. Meidän lähellä on skeittipuisto, jossa mini käy kavereiden kanssa monta kertaa viikossa, mutta talvella ei tietenkään ulkopuistossa voi rullailla. Viime viikolla käytiin ensimmäistä kertaa motocross-radalla, josta mini on puhunut jo jonkin aikaa ja toivon, että mister A ottaa kopin siitä hommasta niin kauan, kuin voi vielä ennen lumen tuloa ajella. Nuo crossihommat saattaa tulla kalliiksi jos niistä innostuu, mutta tärkeintä on kai tässä vaiheessa, että saa kokeilla erilaisia juttuja. Eiköhän se oma sieltä sitten jossain vaiheessa löydy.

Ite haluaisin harrastaa Saimin kanssa jotain. Vaikka aina sanon, että inhoan kaikkia koiraharrastuksia :D Oon myös miettinyt, että kun tytöt on isompia, etsin tai perustan jonkinlaisen showlauluryhmän. Oma harrastaminen on nyt mahdotonta työaikojen puolesta. Jos harrastaisin iltaisin jotain, en näkisi perhettäni koskaan. Löytyispä joku juttu, joka tapahtuu aamupäivästä niin semmonen oliskin kirjoittajalle passeli.

Mitä teillä harrastetaan?

Sannis