Moikka ja mukavaa sunnuntaita! Meillä on ollut tähän mennessä tosi kiva viikonloppu. Perjantaina toki aloitin aamun sillä, että hajosin ihan totaalisesti tähän koronahommaan ja keuhkotuntemuksiin, jotka ei vaan meinaa häippästä. Helpotti huomattavasti, kun työkamut antoi vähän perspektiiviä asioihin ja tein päätöksen levätä treeneistä nyt vielä kuitenkin. Vähän pelottaa, riittääkö tämäkään kaksi viikkoa, mutta koitan nyt suhtautua asiaan niin, että jos ei riitä, niin sitten ei riitä. Mennään tilanteen mukaan.
Perjantaina meillä oli töissä koulutus, jota olin itse pyytänyt ja se osui mun maaliin ihan täysillä. Sain omaan työhöni somen ja sisällöntuotannon puolella monta hyvää juttua, jotka pystyn laittaa heti käytäntöön ja joiden perusteella pystyn ja pystytään kehittää firman kanavia taas eteenpäin. Tämä koulutus tuli täydelliseen hetkeen nyt, kun motivaatiota on saanut metsästää vähän normaalia enemmän ja tuntuu, että oon aivan koronajäässä ollut enemmän tai vähemmän viimeiset pari vuotta.
Koulutuksesta jatkettiin afterworkeille ja ne venähti mun osalta puoleen yöhön. Muut jäi vielä siitäkin jatkamaan ja olipa meillä kivaa. En edes muista missä kuussa tai minä vuonna olisin viimeksi istunut iltaa vähän pidemmän kaavan kautta. Olis tehnyt mieli jäädä pidempäänkin, mutta kun jo tollakin valvomisella (ja drinksuttelulla) heräsin vajaa tunnin välein yöllä ja aamulla tunsin puhumisen ja nauramisen taas keuhkoissa, tiesin, että tein oikean ratkaisun lähteä suht ajoissa kotiin.
Lauantaina heräsin vähän ennen seiskaa, mutta en silti saanut oikein mitään koko päivänä aikaiseksi. Käytiin mister A:n kanssa ruokaostoksilla lähelle avatussa ihan uudessa Prismassa. Ostettiin samalla maalipurkki olkkaria ja eteistä varten, mutta ei sitä kukaan jaksanut vielä avata. Käytiin Saimin kanssa kolme kertaa kävelyllä ja tsiigailtiin telkkaria. Mini oli lähtenyt jo perjantaina serkkunsa kanssa mummun luo yöksi, joten hyvin rauhallista oli, kun kolmetoistavee hengaili suurimman osan ajasta luurit päässä kavereiden kanssa jutellen ja pelaten.
Sitruunakakun ohjeen bongasin osoitteesta www.meillakotona.fi/reseptit/sitruunakakku ja kolmetoistavee innostui leipomaan iskän kanssa. Kirjoittajan makuun kakussa olisi voinut olla vähän enemmän kosteutta, mutta ei tämäkään huono ollut ja sitruunaiset leivonnaiset uppoaa kyllä aina. Ostin kauppareissulla sitruunarahkaa ja täytyypä vielä koittaa etsiä sille joku kiva resepti pääsiäiseksi. Ihanaa, että pääsiäinen on tosiaan pian. Oon ennenkin kertonut ja kerron taas, että se on yksi mun lempipyhistäni.
Kivaa tätä päivää!
Sannis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit <3