Peruttu

Tänä viikonloppuna meidän piti olla Espoossa. Ihan loppuun saakka venytettiin päätöstä lähteäkö vai ei. Ottaa niin aivoon, kun kaikki peruuntuu! Ollaan koko vuosi lykätty Helsinkiin ja Espooseen menoa Koronan takia ja nyt ajateltiin, että hommat on vihdoin sen verran hyvällä mallilla, että päästään matkaan. Paskan marjat, me mihinkään päästä! Vähän meinaa karata ajatukset siihen, että on ne muutkin Helsingissä ja on ne muutkin Lapissa.. että miksi me ei voitais mennä. Sitten koitan itseäni toppuutella, että ehkä on vähän turhaa kadehtia. Ei kai meitäkään kukaan olis estänyt jos oltais päätetty vain mennä kaikesta huolimatta. Mutta en mä kyllä pysty, kun tilanne on tämä. En kestäisi sitä yleistä paheksuntaa. Oikeasti...ehkä mun puuhiani ei ihan niin moni seuraa, että mitään suuren suurta joukkopainetta olis, mutta kuiteskin :D

Tällä viikolla peruttiin myös ninjakoulu, jota mini on odottanut koko syksyn. Ensin se peruttiin marraskuun loppuun saakka ja nyt sitten loppuvuodelta. Tällä viikolla peruttiin myös Koiramäen joulu, johon olin varannut paikat tapaninpäiväksi. Hölmönä tosiaan luulin, että alkaa nämä koronahommat olla sillä mallilla, että vois vähän liikkua, mutta ei. Olipa inhottavaa kertoa tytöille nämä kaikki kolme peruutusta yhdellä kertaa. Nekin kun alkaa olla jo selkeesti kyllästyneitä koko koronaan ja sen tuomaan epävarmuuteen. Ykstoistaveen harrastukset jatkuu onneksi normaalisti, niin pääsee vielä pariksi viikoksi mielipuuhiinsa. Mini kyllä viihtyy kotosalla ja löytää hommaa, mutta kyllä sitäkin harmittaa, että tulevien synttärijuhlien kanssa täytyy säätää, että saadaan edes osa vieraista paikalle.

Tällä viikolla on leivottu torttuja, koska boss täytti vuosia ja kaffiteltiin töissä. Käytiin kaupungilla hoitamassa vähän tontunpuuhia ja postissa verenpaine pompsahti, kun yhden karkkipussin lähettäminen Kanadaan olis maksanut yli 30€ eikä paketti ei olis enää edes ehtinyt perille jouluksi. Lähetettiin sitten kuitenkin vain kortti. Se kuulemma ehtii ennen aattoa. Ei olla nyt muutamaan vuoteen lähetelty mitään, koska ei ne ikinä ehdi, vaikka kuinka luvataan. Saa nähdä kuinka tänä vuonna. Kangasalle laitettiin pikkupaketti, joka toivottavasti ei vie niin älyttömän kauaa kulkea. Kummitytön lahja on odottanut kaapissa jo kuukausia.

Tänään on ohjelmassa aamiaisen jälkeen jonkinlainen kotitreeni. Sen jälkeen on ykstoistaveen tanssiharkat ja me muut aiotaan heittää kävelylenkki sillä välin. Iltapäivästä lähdetään kamujen luo kylälle ja iltapalaksi tytöt on toivoneet riisipuuroa.

Mukavaa viikonloppua!

Sannis