Someraivo

Mä en raivoa somessa. Juurikaan. Paitsi nyt vähän.

Aiemmin tällä viikolla paikallislehdessä oli kirjoitus liittyen koulujen ruokajakeluun. Ruuanjaossa työskentelevä antoi risuja "vihaisille vanhemmille", jotka valittavat heille siitä, että ruuanjakosysteemi ei miellytä. Mulla nousi verenpaine välittömästi. Ruuanjakoaikoja on muutettu pariin otteeseen ja tiesin jo odottaa, että jotkut uunot alkaa valittaa.

Siis. Kaupunki jakaa valmiiksi tehtyä, veloituksetonta kouluruokaa, vaikka koulut ei ole edes auki ja jengi valittaa? Joo, varmasti joutuu tehdä muutoksia omaan aikatauluun jos hakuajat muuttuu ja se saattaa aiheuttaa vähän ylimääräistä vaivaa, mutta mitä hemmettiä?? Miten ihmiset voi olla niin törkeitä? Ei kai kenelläkään oo velvollisuus ruokkia lapsia, muuta kuin omilla vanhemmilla. Ei kai kukaan meistä oo ennen ollut tällaisessa tilanteessa ja ruuanjakosysteemikin piti kasata hyvin nopealla aikataululla. Ei kai sille mitään voi jos ensimmnäistä kertaa jotain toteutettaessa tulee muutoksia matkaan ja huomataan, että joku homma ei toimikaan niin kuin on suunniteltua. Ei kai sitä ruokaa oo pakko hakea jos sille ei oo tarvetta ja homma aiheuttaa mielipahaa.

En väsy ihmettelemään, miten jengi kehtaa. Valittaminen on mun mielestä sallittua lähes aina. Aina voi valittaa vähän säästä tai huonoista yöunista tai vaikka stressistä, mutta hitto soikoon semmosista asioista ei valiteta, mistä ei itellä oo ollenkaan parempaa tietoa tai minkä lopputuloksena sun lapsesi saa valmiin ruuan pöytään. Sama hommahan on koko ajan hallituksen puuhien kanssa. Jengi valittaa ja valittaa päivästä toiseen ja asiasta toiseen. No, haluaisinpa vaan nähdä, kun ne valittajat seisois rivissä tiedottamassa koulujen sulkemisesta tai niiden uudelleen avaamisesta. Saatanan moukat! Ja kyllä. Tämä vaatii voimasanoja.

Kotikoulu on toinen asia. Ei se helppoa oo ja siitä saa kyllä mun mielestä valittaakin. Tilanne on uusi kaikille ja myös meillä kotikoulu on aiheuttanut välillä stressiä, vaikka me ollaan päästy paljon helpommalla kuin moni muu, koska meillä ei oo esim. etätunteja. MUTTA... osa jengistä jotenkin kokee, että heille on nyt sysätty sellainen homma, joka oikeasti kuuluu jollekin muulle. Ihan tosissaan meuhkataan siitä, että joku vanhemmille kuulumaton velvollisuus ja vastuu on nyt siirretty meille ja on suuri vääryys, että yhtäkkiä pitää huolehtia omista lapsista myös päiväaikaan.

Ja siis joo.. hankalaa on töiden ja aikataulujen kannalta, mutta jotenkin hassulta tuntuu semmonen suhtautuminen, että "Olen ilmoittanut lapseni kouluun. Jos sitä ei voidakaan pitää, jonkun muun kuuluu hoitaa hommat jollain muulla tavalla!". Öö..kenenkäs tehtävä se olikaan niistä lapsista huolehtia? Kyllä, normaalisti ollaan koulussa, mutta ei kai se sitä tarkoita, että opettaja, kaupunki tai yhteiskunta on jotenkin velvollinen hoitamaan meidän lapset jos koulu suljetaan painavasta syystä. Miksi vastuu meidän lapsista siirtyisi jollekin muulle? 

Ei kai kukaan meistä poikkeustilaa odottanut eikä meistä kukaan oo ollut tällaisessa aikaisemmin. Joku valittaa, että ei me olla mitään opettajia. No ei niin, mutta vanhempiahan me ollaan ja jos me halutaan, että meidän lapset jotain oppii tänäkin aikana, meidänhän se asia on hoidettava niin, että homma rullaa. Ja jos ei rullaa (niinkuin ei tosiaankaan varmasti voi kaikilla rullata), niin ei kai se kenenkään muun vika ole. Tottakai ymmärrän, että varsinkin isommilla koululaisilla aineet on niin vaikeita ettei vanhemmat osaa auttaa ja sehän onkin ihan fine, mutta sitten pitää selvittää mitä voidaan tehdä eikä itkeä sitä, että vääryys on tapahtunut ja vastuu mun lapsestani on siirtynyt mulle. Ymmärrättekö mitä tarkoitan? Haasteet on selkeät ja meilläkin olemassa, mutta kyllä jokaisen kuuluu huolehtia omistaan eikä kuvitella, että vastuu kuuluis oikeasti jollekin muulle.

Someraivo on päättynyt.

Kuva on päivältä, jolloin opetin lapsilleni, että sieltä kotikoulusta voi lintsata. Paitsi että, ihan oikeasti siirrettiin kouluhommat myöhemmälle eikä lintsattu :D

Sannis