Tauko

Tiistai-aamu. Ensi viikolla on loma ja odotan sitä niinkuin kuuta nousevaa. Yleisfiilis on jotenkin aika väsynyt ollut jo monta viikkoa ja se ei ole mulle ihan tavallista. Eilen aamulla, kun heräsin, alkoi itkettää ja sekään ei todellakaan oo mulle ihan tavallista. Itken kyllä superherkästi ja liikutun kaiken maailman asioista, mutta että maanantai-aamuna ensitöikseni alkaisin porailla... No, hetken asiaa mietittyäni, en alannut, vaan laitoin viikon hommat käyntiin. Jotenkin kuitenkin vähän vaivaa, että mistäs nyt tuulee. Yöunet toki edelleen katkeilee, mutta paremmalle mallille oon jo päässyt ja valvotut pätkät on lyhyempiä. 

Eilen vedin illalla kolme jumppaa töissä. Kaksi fyysisesti kevyempää ja yhden raskaamman ja kaikki meni hyvin. Ainakin omasta mielestä :D :D Raskas tuntui hullun raskaalta, mutta niin se on tuntunut koko syksyn ja mieli ja fiilis oli kyllä jees. Toisaalta harmillista, että ens viikolla jää jumppailut väliin. Toisaalta tuntuu, että nyt oli niin oikea ratkaisu ottaa lomaa tähän kohtaan ja katkaista koko ruljanssi hetkeksi. Tytötkin tuntuu vähän väsyneiltä. Mini varsinkin. Sitä vähän flunssa vaivailee on-off ja toki ensimmäinen kouluvuosi on varmasti rankka. Varsinkin, kun on äitinsä tytär ja pitää pärjätä ja osata heti kaikki itse.

Semmosia mietteitä tähän aamuun. Pieni tauko tekee varmasti todella hyvää. Sitä ennen on vielä monta hommaa toki hoidettavana. Inhottavin on tänään, kun joudun viedä miniä hammaslääkäriin hampaan paikkaukseen. Oon ihan paskamutsi-fiiliksissä jo sen takia, että ei olla kunnolla autettu hampaiden harjaamisessa ja samalla pelkään ihan hitosti, kuinka koko homma menee. Kuinkakohan kipeää maitohampaan paikkaus tekee?

Prkl!

Sannis