Kuulumisia

Parina viime päivänä on ollut jo vähän kesän tuntua. Kylmä on toki edelleen täällä Vaasan(kin) suunnalla, mutta jotenkin ilta-aurinko töiden jälkeen on tuonut jo vähän kesäfiilistä. Oon tehnyt kävelylenkkejä ja ohjannut jumppia. Ollaan tyttöjen kanssa tehty hamahelmitaideteoksia ja mietitty syksyn harrastuksia. Mister A:n kanssa ollaan menty vähän ristiin, mutta sekään ei haittaa. Hyvä, kun on vähän omaakin menoa välillä.

Nyt kun tytöt on jo isompia, on mun mielestä aika vähän tehdä omiakin juttuja välillä. Meille on toki aina ollut tosi tärkeää viettää aikaa yhdessä ja on edelleen, mutta on ihanaa että voi helpommin lähteä  hetkeksi myös omiin puuhiin ilman huonoa omatuntoa. Mutta onhan se niin kamalan haikeaa, että lapset kasvaa niin nopsasti. Jotenkin sitä ei oo edes osannut ajatella elämää sen jälkeen, kun tytöt muuttaa pois kotoa. Nyt heräsin siihen, että helkkari vieköön.. meillähän on, jos ei nyt ihan puolet elämästä jäljellä, niin aika paljon kuitenkin vielä sitten kahdestaan. Miten outoa! Sanoinkin Jeepistä haaveilevalle mister A:lle, että haaveile siitä Jeepistäs sitten, kun tytöt on omissa kodeissa ja sulla ei oo muuta kuin aikaa kruisailla pitkin kyliä. Se meinas, että ajeluttaa mua sitten siellä kylillä. Aivan hyvä idea :)

Äitienpäiväksi sain pinon ihania kortteja. Mister A toi kukkia ja bjuudasi toiveiden mukaisesti kenkien puhdistuksen :D Herkkuja oli tarjolla, kun äiti, anoppi ja mummu kävi kahvipöydän ääressä. Oikein mukava äitienpäivä oli tänä vuonna. Vähän mulla meinasi migreeni jostain nurkan takaa iskeä, mutta sain sen onneksi taltutettua. Tytöt oli leiponeet vimpan päälle äitienpäiväpiparit ja kaikki :)

Nettikaupoissa oon vieraillut ahkerasti menneen talven ja tämän kevään aikana. En oo niin pitkään aikaan ostanut vaatteita, että päivitettävää on ollut joka osastolla. Mulla ei ollut talvitakkia, ei kevättakkia, ei puseroita, ei housuja, ei jumppatoppeja. Huoh! Vaatteiden ostelu on maailman ärsyttävintä. Ja vielä ärsyttävämmäksi sen tekee se, että oon liian isoa kokoa enkä voi kävellä kauppaan sovittamaan, vaan kaikki pitää tilata. Ja palauttaa. Ja tilata. Ja palauttaa. Henkkamaukan pluskoon vaatteiden mallit ei yleensä passaa mulle, kun ovat jotenkin niin säkkimäisiä, mutta mua jotenkin huvittaa se, että netissä on saatavissa yli 500 vaatetta ja jokaisessa lukee "ei saatavilla myymälöissä". Ajatella jos paksut ihmiset lähtis oikein ihmisten ilmoille ja kaupoille ostelemaan. Mitä siitäkin nyt tulis?! Ja kyllä, ymmärrän, että ei se kenellekään hyväksi oo olla paksu, mutta on tässä toki koitettu olla vähemmänkin paksu eikä oikein tunnu onnistuvan. Ei oo kuulkaa heleppoo! Ja sitä paitsi, henkkamaukassa löytyy mun kokoja myös monista normaalimalliston vaatteista...netissä. Ei myymälässä. Why?

No joo, tämä nettiraivo syntyi siis siitä, kun koitin kertoa, että oon löytänyt itselleni muutaman tosi kivan jutun :D Talvitakin ja kevättakin, pari tosi kivaa toppia/puseroa jumppiin ja jotain jopa vapaa-aikaankin. Ihanaa! Ei niin ihanaa toki, kun laskut tulee. Elämä on. 

Torstai toivoa täynnä!

Have a good one!

Sannis