Päiväkirja

Sain viikonloppuna kukkia ystävältä ja miten se onkin aina niin ihanaa?! Oon tässä nyt monta päivää tuijotellut noita keltaisia tulppaaneita ja aina vaan ne on superkauniita. Aina tekee mieli ottaa kamerakin esille, kun on tuoreita kukkia talossa.

Viikon verran on se hitsin flunssa tässä nyt vaivaillut. Oon käynyt pitämässä pari jumppahommaa.. semmosta, jossa ei tarvi itse paljon mitään tehdä, vaan saa vain koutsata muita, mutta eipä sekään tunnu niin hyvin luonnistuvan, kun on ääni kateissa ja voimat poissa. Muuten oon kyllä duunissa hengaillut ja koittanut tehdä osani. Mutta hitsi, että on väsy. Niin väsy, että meinaa nukahtaa pystyyn. Mua ei yleensä väsytä keskellä päivää, vaan oon jopa ylpeä siitä, kuinka hyvin oon saanut vuosien uniongelmien jälkeen nukkumisen balanssiin. Syön säännöllisesti ja monipuolisesti, tietty liikuskelen ja oon yleensä päivisin hyvinkin virkeä. Väsy tulee vasta illalla, niinkuin sen kuuluukin. Väsy ja vetämätön olo keskellä päivää tuntuu niiiiin rasittavalta. Muuten onneksi tämä flunssa ei oo vienyt ihan maailmanlopun olotiloihin, kuten sairastaminen yleensä. Paremmalla puolella jo ollaan, joten ehkä se väsykin pian hellittää.

Oon tässä koittanut varustella tyttöjä kevääseen. Yhdelle ostettiin kirpparilta housut ja takki ja toiselle haettiin Stadiumista ihan uutta kuosia. Kengät löytyi eskarilaiselle citarin alesta tosi edullisesti. Onneksi jotain löytyi valmiina kaapistakin. Itellekin tarvisin vaikka mitä. Siistimpi takki kevääseen puuttuu kokonaan. Ostin tämän vuoden puolella jo siistimmän talvitakin, joten ehkä se kevättakki saa nyt odottaa. Loppuviikosta olis toki vähän reissuhommia duunista ja siellähän sitä takkia tarvis, mutta täytyy nyt koittaa pärjätä vaikka sillä talvitakilla. Mister A:nkin vaatekaappi huusi uusia t-paitoja, mutta sille on onneksi helppo tilata tuttuja ja turvallisia, jo hyväksi havaittuja :)

Eilen kävin leikkauttamassa hiukseni huimaan neljän ja puolen euron hintaan paikallisella amiksella. Epäonnistunutta permistä pikkuhiljaa veke. Jos vaikka vois olla joskus taas ihmismäiset hiukset. Aion kasvattaa kaikki käsittelyt pois. Omaa hiusta onkin kasvanut jo aika pitkälle ja se tuntuu kyllä tosi vahvalta ja terveeltä. Permanentattu ja värjätty osio on kuiva käppyrä. Toki omassa värissä on toivomisen varaa. Maantietä, maantietä... No toisaalta, ei se ihan niin platku oo, kuin etukäteen ajattelin, mutta kyllä mun vähän ikävä on tummanpunaista. Koko päätä en enää värjää. Oon päättänyt. Kun saan joskus nämä vanhat systeemit alta pois, aloitan ihan kokonaan puhtaalta pöydältä ja laitan sitten jotain raitahommaa, jos on tarves. Onkos muuten kenelläkään suositella hyvää shampoota nopsasti rasvoittuvalle hiuspohjalle?

Eli eipä kuulkaa kummempia keskiviikkoon.
Klo on 7.47 ja ulkona on ihan valoisaa. Aikamoista.

Mukavaa päivää!

Sannis