Kuusvee

Mini täytti tänään kuusi vuotta. Uskomatonta, että siitä on jo kuusi vuotta. Uskomatonta, että siitä on vasta kuusi vuotta. Joskus mietin, mitä jos ei oltaiskaan uskallettu yrittää enää uudestaan Tommin kuoleman jälkeen enkä ollenkaan osaa edes ymmärtää, minkälaista elämä olisi ilman Aamua. En usko, että sellaista elämää voisi edes olla. Nämä lasten syntymäpäivät saa mut aina itkeskelemään. Alan herkistellä jo pari päivää ennen ja joka kerta kiitollisuus tytöistä on jotain sellaista, mitä on vaikea käsitellä. Ootteko te muut mutsit samanlaisia?

Aamu syntyi 12.12 vuonna 2012 aamulla aikaisin viikkoa ennen laskettua aikaa piiiitkän synnytyksen jälkeen. Aamun syntymästä alkoi elämässä ihan uusi luku ja Aamu teki meidän perheestä kokonaisen. Aamu on edelleen ihan omaa luokkaansa. Se kävelee aamulla silmät sikkarassa joulukalenterin luo, onkii sieltä Geisha-konvehdin, käy viemässä sen omaan karkkijemmaansa ja syö sen vasta karkkipäivänä. Se toivoo joululahjaksi Legoja; Kalloareenan ja Hornaportaalin. Synttärilahjaksi liikkuvan hämähäkin ja Nerf-pyssyn. Kaverisynttäreitä se ei halua ollenkaan, koska ei halua, että kukaan sotkee sen huonetta. Se haluaa pitää hiuksia ponnarilla aina. Ihan aina. Myös nukkuessa. Kesällä sillä on pyöräilykypärä päässä koko ajan ja talvella se hiihtää heti, kun ensimmäiset lumihiutaleet leijailee maahan. 

Aamu tykkää eskarista. Se harjoittelee kirjoittamista ja lukemista, leikkii poikien kanssa hippaa ja tekee hamahelmistä pokepalloja ja miekkoja. Se piirtää kissoja ja jääkiekon pelaajia ja tekee taitavasti ohjeista vaikeitakin legorakennelmia. Aamu ei tykkää ruisleivästä, pinkistä tai hiusten harjaamisesta, mutta rakastaa hedelmiä ja kasviksia, leffailtoja, reissuja ja pipareita. Aamu on niin onnellinen, että on jo kuusvee. Äsken se tuli huoneestaan: "Kuusvee unohti juoda." ja "Tehdäänkö sitte lauantaina mun synttäreille viiri, jossa lukee Aamu kuus ja vee ja pilkku?". Vannotin ettei nyt sitte ihan vielä kuitenkaan täyttäisi seitsemää. Siihen menee kuulemma pitkä aika, koska sehän on vasta joulukuussa.

Aamu jännittää edelleen vieraita ihmisiä eikä halua aloittaa mitään harrastusta vieraassa ryhmässä. Se haluaa kuitenkin Annukan mukaan jos voikassa tai Taidekoulussa on kaveriviikko. Se luistelee, laskettelee, scoottaa, onkii, juoksee, kiipeilee ja ui. Jos on joku laji, jota Aamu ei osaa, se opettelee eikä oppimiseen yleensä mene kovin kauaa.

Parasta Aamussa on se, kuinka omanlaisensa, kuinka fiksu ja kuinka hoksusta kotoisin typy on. Aamu kertoilee hauskoja juttuja, vitsailee ja nauraa kikattaa ihan hulluna. Se tekee hassuja ilmeitä ja tanssimoovsseja ja laulaa kaikkien laulujen mukana autossa. Se juoksee kuistille vastaan, kun äiti tulee töistä ja kertoo päivän polttavat uutiset. Se kyselee "What are you doing?" ja "Mitä tossa lukee?".  Se puuhailee iskän kanssa tekemässään timprausmajassa ja on niin ylpeä omasta työkalupakistaan. Se on maailman ihanin kuusvuotias.

Aikamoista.

Sannis