Black & white

Vähän tämmönen mustavalkoinen on ollut koko viikko. Olotilat, jota luulin alkavaksi flunssaksi, olikin migreeni. Hitto, että mä en tunnista sitä. Aikanaan näin aurat, koin puhehäiriöt ja kaiken maailman hommat, joten migreenin alku oli selkeä. Nyt, kun migreeni teki comebackin moooonen vuoden jälkeen, on oireet ihan erilaiset ja ne (onneksi) tulee sen verran harvoin etten aluksi osaa yhdistää.

Näkökenttä kapenee ja aivot menee muusiksi. Ei vaan jotenkin leikkaa.. aivan, kuin aivojen ympärille tulisi yhtäkkiä höttöinen kerros pumpulia ja ei pysty toimia normaalisti. Äänet ja valot viiltää syvälle eikä puhelimessa pysty puhua, koska puhujan ääni tulee ihan liian lähelle korvaa. Ärsyyntymiskynnys laskee olemattomiin. Särky tulee vasemman silmän päälle. Aina vasemmalle puolelle. Siitä se laskee kohti nenää ja poskea pitkin alaspäin. Vasen silmä alkaa "roikkua" ja siitä näkökyky heiketä. Silmälaseja ei pysty pitää, koska ne ärsyttää aivan yli kovaa. Tuntuu, kuin silmissä olis tikkuja. Käsistä lähtee voima. Pahoinvointi tulee aaltoina ja on semmosta kalvavaa ällötystä. Kasvojen ihoa kuumottaa ja välillä tulee kunnon tuskanhikikohtauksia. Makeanhimo on kova ja kun herkkuja sortuu syömään, voimistuu oksettava olo. Väsy on lamauttava. Jumppaan jos erehtyy, on koko kroppa tosi heikko ja jälkeenpäin tuntuu, että jalat pettää ja joka raaja on ihan makaronia. Keitettyä semmosta :D Omasta mielestäni koen olevani sen verran toimintakykyinen, että yritän suoriutua normihommista. Ja yleensä suoriudunkin jollain lailla. Vain pari kertaa kohtaus on kaatanut sänkyyn ihan kokonaan.

Olo paheni keskiviikkoiltana ja parani jonkin verran eilen illalla. Ymmärsin nyt kuitenkin olla ottamatta jumppatuurauksia tänään ja huomenna, koska hermosäryn rippeet jomottaa edelleen silmän ympärillä. Perjantai-Spinning ja lauantai-Body olis kyllä ollut ihan mun juttuja, mutta ei ne varmaan ainakaan olis tähän nyt auttanut. Hommaa helpottaa se, että mulla on viikon työtunnit täynnä ja hyvin lyhyen perjantairutistuksen jälkeen alkaa nyt vapaa viikonloppu. Ei siis tarvi ressata velvoitteista vaan voi pötkötellä soffalla vaikka koko loppupäivän. Jos tytöt vaan antaa siihen mahdollisuuden. Koska oon niin hyvä makoilemaan soffalla. Eiku.

Odotan sitä, että särky on kokonaan poissa. Migreenin jälkeinen olotila on siisti. Silloin kaikki selkenee ja yhtäkkiä on, kuin omistais koko maailman ja pystyis mihin vaan. Sopii viikonloppuun mun mielestä :D

Kärsiikös siellä ruudun takana muut migreenistä?

Kauhulla mietin, että toiset joutuu elää tämän olon kanssa harva se päivä ja viikko. Huh!

Sannis