Mitä tapahtui syksylle?

Joulujutut on nyt pakattu kaikki pois. Kuusi meni kaappiin ja valot ja koristeet laatikoihin odottamaan ensi vuotta. Vähän meni jotenkin siinä sivussa noi jouluhommat tällä kertaa. Mutta niin tuntui menevän monella muullakin, vaikkei reissussa olleetkaan. Lyhyet pyhät sen tais tehdä. Tänä vuonna on kiva, kun joulupäivä ja tapani osuu maanantaille ja tiistaille. Jos ei viikonloppu- ja pyhätöitä tapaa tehdä, saa neljän päivän vapaan. Siinä ehtii ehkä paremmin päästä joulumoodiin. 

Syksykin meni tosi nopsasti tänä vuonna. Vai kuvittelenko mä vain? Parista edellisestä syksystä on sellainen muistikuva, että se pimeys ei meinannut loppua millään ja laskin viikkoja ja päiviä jouluun. Muistan, kun ajoin töistä kotiin viimeistä pitkää, pimeää suoraa ja mietin joskus että mitäs jos se tie ei koskaan loppuiskaan. Että se vaan jatkuisi ja jatkuisi ja mä vain ajaisin ja ajaisin yksin pimeässä ilman mitään päätepistettä. Jep, saaaaaaatoin voida hitusen huonosti sillain yleisellä tasolla muutenkin. Huhhuh! Aika valoisia ajatuksia hei :D

Nyt syksy oli ihanan auringonpaisteinen ja ehkä se antoi energiaa. En edes huomannut pimeyttä kovin monena päivänä. En edes huomannut, kun koko syksy oli jo vilahtanut ohi. Vai oliko mun ajatukset vain niin tiukasti reissussa koko ajan etten ehtinyt huomata harmaita viikkoja?

Joka tapauksessa, oli kuinka oli, talvi taittui jo valoisammalle puolelle (vaikkei sitä nyt just tänään ihan heti huomaakaan) ja nyt siis odotellaan niitä aurinkoisia talvikelejä, jotka mua sit kuitenkin jotenkin rasittaa. Silloin mulla on huono omatunto siitä etten vieläkään innosta vinkuen oo lähdössä hiihtelemään ja samoilemaan metsiin. No mutta...Eipä haittaa, bring it on. On ollu noi huonot omatunnot vähän vähissä viime aikoina!

Tiistaiterkkuja!

Sannis