tag:blogger.com,1999:blog-5056700583676664105.post5149150699880541825..comments2024-02-28T08:52:55.464+02:00Comments on Life 2.0: AjatuksetSannishttp://www.blogger.com/profile/17487506899083897830noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-5056700583676664105.post-41561931752734345812017-06-29T14:54:38.351+03:002017-06-29T14:54:38.351+03:00Samaa oon kasiveestä ajatellut.. että osaapa ainak...Samaa oon kasiveestä ajatellut.. että osaapa ainakin olla oma itsensä kiukkuineen ja muineen :)<br /><br />Ja odotuksista.. ite sitä itelleen varmasti ne kovimmat paineet asettaa. Oon miettinyt asiaa aika monella tasolla. Kuinka esim. tiettyjä asioita mun mielestä "kuuluu" tehdä esim. just velvollisuudentunteesta ja sehän on just se mikä on kaikilla niin eri. Jotkut osaa olla niin paljon huolettomampia. Joskus se on kai hyvä. Joskus ei.<br /><br />Joku vaimennin mun tarttis tosiaan saada välillä. Onneksi nykyään nää superressit on harvassa ja menee nopeesti ohi.<br /><br />Kiitos, kun kommentoit. Ja luet <3Sannishttps://www.blogger.com/profile/08325889357885508384noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5056700583676664105.post-27851787002388761512017-06-29T13:14:27.878+03:002017-06-29T13:14:27.878+03:00Kirjoituksesi herätti ajatuksia ja toivoisin että ...Kirjoituksesi herätti ajatuksia ja toivoisin että voisin heittää sun aivoihin dummy-moodin että et hukkaisi aikaa ja energiaa liian miettimiseen. Tuosta että olet miettinyt 8v kohdalla mikä on normaalia ja mikä ei niin mua joskus lohdutti oman 6v prinsessan kohdalla kun joku sanoi että jokaisella on oma persoonansa ja sen mukaan kyvyt toimia tunteidensa kanssa ja joillain se yhtälö vaan on kumpuisampi kuin toisilla. Mulla tyttö pienestä asti ollut tosi voimakkaasti tunteva, varsinkin huonoissa asioissa ja olen yrittänyt keskittyä siihen että parempi että näyttää tunteet eikä patoa niitä mihinkään. Mutta eipä se arjessa aina siltä tunnu eli tsemppiä!! Koita arvioida (vaikka vaikeeta onkin) täysin ulkopuolisen tädin silmin tyttöäsi, mitä jos hän olisi täysin tuntematon tyttö niin olisitko hänen käytöksestään niin huolissasi kuin olet äitinä? Todennäköisesti et eli voi joskus olla hyvä astua askel taaksepäin ja todeta että itse joskus tiedostamatta lisää asioihin huolta. Ja jos kuitenkin tuntuu että asiat huolestuttaa niin kysy ihmeessä vaikka neuvolasta tms. usein sieltä löytyy ihania ihmisiä keneltä voi saada vaikka vaan keskustelukumppanin ja sen toisen ihmisen sanomaan että kyllä se menee normaalin piikkiin :) <br /><br />Ja vielä sun kommentista, "Miksi toisten oletetaan jaksavan ja pystyvän niin paljoon ja toisille ei aseteta mitään odotuksia." Mulle tuli mieleen että kuka sun mielessä asettaa nämä oletukset jaksaa ja että toisille ei aseteta mitään odotuksia? Ei kai kukaan toinen esimerkiksi sulle voi asettaa mitään kunnon oletuksia vaan loppupeleissä sinä itse ne määrität? Vai viittaatko siihen että yhteiskunnan ns. normien mukaan pitää tehdä niin ja näin? <br /><br />Tsemppiä ja ihanaa kesää! Sun postauksia on kiva lukea! :)Anonymousnoreply@blogger.com