maanantai 27. helmikuuta 2023

14



Kolmetoistavee onkin nyt neljätoista ja viikonloppuna on tietysti juhlittu :) Perjantaina typyn kaksi luokkakaveria tuli meille yökylään. Ensin vein tytöt kaupungille. Kävivät syömässä Hesessä ja vähän shoppailemassa. Mister A haki kolmikon kotiin ja sen jälkeen hommat jatkui meillä meikkauksen, kynsienlakkauksen ja kasvonaamioiden parissa. En tiedä onko yöllä nukuttu yhtään, mutta yllättävän aikaisin trio oli jo aamulla hereillä. Lauantaina pidettiin taukoa juhlahumusta, mutta sunnuntaina keiteltiin sitten vähän paremmat kaffit.

Kirjoittajan piti oikein vähän pysähtyä tämän neljäntoista äärelle. Ite oon tainnut juoda ensimmäiset omppuviinini ja polttaa ensimmäiset tupakkani about sen ikäisenä. Nykyään tosin taitaa olla melkein muotia aloittaa kokeilut jollain muulla. Aika pelottavaa kyllä. Toivon, että tämän neljätoistaveen kokeilut antaa vielä hetken odotuttaa itseään. Hyvä tsänssi on, koska typy on melkein aina kotona. Hörsköttävät koulussa kyllä kavereiden kanssa ja ilmeisesti kavereita tosiaan myös löytyy, mutta illat viettää yleensä kotosalla.

Neljätoistaveen temperamentti on vuosien aikana tasaantunut. Herkkyys ja tuntosarvet on edelleen paikoillaan. Nykyään on ilmoilla semmosta teinimäistä vetelyyttä, mutta kyllä täällä vielä tiskikone tyhjätään ja Saimi ulkoilutetaan ilman suurempaa riitaa. Saadaan kyllä myös molemmat tytöt edelleen mukaan koko perheen ulkoiluihin, kun pyydetään eli ei anneta vaihtoehtoja :D.

Kaiken kaikkiaan teini-ikä on vielä kohdellut meitä helposti. Typy kunnioittaa vanhempiaan sen verran, ettei oikeastaan koskaan huuda meille tai puhu rumasti. Tottakai riitoja tulee ja semmonen ärsyttävä änkkääminen on todellakin todellista välillä, mutta mitään haistapaskaa en oo vielä koskaan kuullut kummankaan meidän neitien suusta.

Heppailu on edelleen tosi tärkeässä roolissa typyn elämässä. Nytkin toi lahjakirjekuoristaan seteleitä keittiön pöydälle seuraavaa kymppikorttia varten. Tietää jo sanomatta, että harrastus on niin kallis, että meillä on aikamoinen työ kerätä siihen rahat. Vieläkään ei vingu oikeastaan mitään ratsastukseenkaan liittyen. On esim. jo monta kuukautta ratsastanut valittamatta peruscollareilla, koska ratsastushousut on jääneet liian pieneksi. Ne ostetaan tottakai, mutta kun eihän kirjoittaja meinaa muistaa, että niille on tarvetta.

Kepparihommat alkaa jäädä jo vähemmälle, mutta kyllä ilmoittautuminen Kuortaneen pääsiäisleirille on jo laitettu. Taitaakin olla nyt jo neljäs kerta Kuortaneen kepparileirillä ja se on ollut kyllä ihan superkiva juttu. Saman kaverin kanssa ovat leirillä käyneet, jonka kanssa käy viikkotunneilla tallilla ihan oikeita heppoja juoksuttamassa. Niin parasta, että typy pääsee kokemaan nämä leirihommat, jotka oli kirjoittajan lapsuuden parhaita juttuja. Ja Kuortaneella vielä..aika makeissa puitteissa.

Suurin osa neljätoistaveen vapaa-ajasta taitaa kulua kirjojen parissa. Lukee sekä suomeksi, että enkuksi ja haluaisi nimenomaan omaksi kaikki ihanat kirjat. In-juttuja on nyt myös kaikki kosmetiikka ja korut. Netflixistä kuluu kaikenlaisia sarjoja ja osittain alkaa mennä jo samoja, kuin mutsilla. Esim. Gilmoren tytöt.

Aikamoisen ihana neljätoistavee täällä meillä hiippailee ja kikattelee. Välillä jopa tulee omasta huoneestaan olkkariin meidän muiden kanssa hengailemaan :) Ja jos pienempänä oli mutsin kanssa vähän tiukempi yhteys, niin nyt on kyllä selkeästi ihan omanlainen side vahvistunut entisestään iskän kanssa. Työt on aina olleet myös iskän tyttöjä, mutta nyt neljätoistaveellä ja mister A:lla on ihan omat jutut.. nauravat samoille vitseille ja meemeille ja lähettelevät kaikenmaailman giffejä toisillensa, mistä kirjoittaja ei tajua mitään. Se on jotenkin niin ihanaa ja meinaa ihan sydän keikahtaa, kun seuraan sitä sivusta. Tuntuu siltä, että typyllä on turvallinen olla.

Sannis

2 kommenttia:

  1. Voi että. Kuulostaa kivalta. Turva on niin tärkeää ja sikälimikäli olen tyttöjen vanhempien kokemuksista ymmärtänyt, niin herkässä teini-iässä, kun aletaan olla siinä tyttöyden ja naiseuden välimaastossa, juurikin isän hyväksyntä ja rakkaus on tärkeää. Sellainenkin, että sanoo kauniiksi ja muuta, mitä Mr A teillä ihan varmasti tekeekin.

    Teillä on hyvä koti kasvaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai vähän niinku silloin joskus monta vuotta sitten, kun Annukka oli laittanu kaiken maailman hametta ja viittaa päälle ja esitti Frozenin Elsaa ja Aki ihan pokkana: "No, mikäs joululepakko täällä lentelee?" :D :D

      Poista

Kiitos, kun kommentoit <3