Eilen mietin elämää ja sen katoavaisuutta. Olin aamulla valokuvaamassa hautajaisissa ja jotenkin meni vähän mietteissä loppupäivä. Väkisinkin tulee mieleen, että ei me eikä meidän vanhemmat tässä ainakaan enää nuorruta. Kun täytin kolmekymmentä, Tommi kuoli ja muistutti raaimmalla mahdollisella tavalla siitä, että mitä tahansa voi sattua. Nyt kun oon täyttänyt neljäkymmentä, pelkään esim. sitä, että joku meistä sairastuu. Pelot on kuitenkin varmasti about normaalilla tasolla eikä häiritse normaalia elämää, mutta huomaa vaan, että kyllä sitä vanhenee. Nuorena sitä on niin kuolematon ja niinhän sen pitää ollakin, että voi elää eikä vain pelätä. Mitä enemmän ikää tulee, ajatukset muuttuu.
Mini palasi eilen leiriltä ja kaikki oli mennyt hyvin. Menee kuulemma uudelleenkin, mutta "ne kirkkohommat" oli kuulemma aivan yli tylsiä. Oli meinaan seurakunnan leiri tämä eikä mini oo oikein tottunut hartauksissa kävijä :) Itekin olin hautajaisissa vähän ihmeissäni...Onko ne puheet aina oltava vain sitä syntiseksi moittimista? Nytkin avattiin homma sillä, että kerrottiin kuinka me ei koskaan osata elää oikein, kuinka vainaja on syntinen ja onneksi nyt sitten kuolemassa saa pelastuksen. Ymmärrän, että jumalan valtakunta on kai se ultimaattinen tavoite kristityille, mutta joku noissa jutuissa aina mua vähän nyppii. Sanoinkin taas mister A:lle, että mun hautajaisissa ei sitten tarvita noita puheita. Eikä muuten kalliita kukkalaitteitakaan. Jotenkin haluaisin uudistaa koko hautajaiskaavan.
No joo.. meneepä nyt heviksi. Tänään meillä on luvassa rippijuhlat sillä tyylillä, mikä meille passaa best; saa syödä kakkua, mutta ei tarvi istua hiljaa penkissä. Konfirmaatio oli jo eilen, joten tänään on luvassa vain kaffitteluosuus. Sopii hyvin :D
Juhlia ennen viedään Saimi juoksemaan pentutreffeille, niin saa sitten rauhassa pötkötellä kotona meidän poissa ollessa. Illaksi ei oo vielä mitään kummempia suunnitelmia. Mulla alkaa selkäkipu olla paremmalla mallilla, joten treenit sais kyllä kohta käynnistää. Katotaan, odotetaanko ehkä kuitenkin ensi viikkoon. Kaikenlaista aikataulua on tässä ekalla lomaviikolla ollut. Ensi viikko pitäis olla aikataulujen suhteen vähän rauhallisempi.
Mukavaa sunnuntaita ja pahoittelut jos kirjoittajan kirkkopuheet loukkaa jotakuta.
Ei kannata loukkaantua tietämättömän moukan höpinöistä :)
Sannis
Olin hiljattain hautajaisissa ja mietin jälkikäteen, etten koskaan oo ollu yhtä mukavissa hautajaisissa. Melkeen ihan hävetti, kun kuka nyt ajattelee, että hautajaiset on mukavat?!
VastaaPoista..mutta kun vainaja kuoli ns. vanhuuteen ja hautajaiset oli hänen toiveiden mukaan suunnitellut ne oli ihan tosi kauniit ja mukavat. Ihmiset jutteli hyvässä hengessä, muisteltiin vainajaa hymyillen ja nauraen. Niistä jäi tosi hyvä mieli ja kaunis muisto. Oli uskallettu vähän soveltaa eikä menty sillä perinteisellä kaavalla. :)
Jep, just noin se pitäis mun mielestä ollakin. Kuulostaa just hyvältä!
Poista