Aattoaamu

Klo on 6.57 jouluaattoaamuna. Heräsin noin 45 minuuttia sitten, kun ysiveen herätyskello soi. Whaat? Onneksi se itse ei herännyt. Molemmat tytöt oli niin innoissaan eilen illalla ettei saaneet unta ennen puolta yhtätoista. Itekin valvoin yli puolen yön, mikä on nykyään hyvin harvinaista. Koska nää 6.15 - herätykset... Ei oikein paljoa huvita valvoskella. Nytkin on suhteellisen pöllähtänyt olo. Muistan, että viime vuonna jouluaattona olin niin väsynyt, että meinasin aivan väkisin nukahtaa sohvalle jo alkuillasta. Saas nähdä, kuinka tänä vuonna.

Lahjat on kuusen alla. Meillä ne avataan jo aamulla, joten odottelen tässä, koska kaksi pientä tonttua hiippailee uteliaina tuolta ysiveen huoneesta. Mini on siellä yökylässä jo kolmatta yötä peräkkäin. Siisteydestä ei siis tietoakaan, kun patjat lojuu pitkin lattioita, mutta antaa lasten yökyläillä hei. Joulusiivot on kaiken kaikkiaan jääneet ihan minimiin tänä vuonna. Olisin niin tahtonut puunata kaikki kaapit ja laatikot, mutta sen sijaan tyydyin järjestämään enimmät tavarat paikoilleen, siivoamaan kodinhoitohuoneen vähän sinne päin ja pesemään vessan. Mister A imuroi ja pesi lattiat. Vuoden 2018 joulusiivouksista ei siis oikein paljoa jää lapsille kerrottavaa, mutta merkittäkööt ylös, että muistin täyttää joulukalenterin joka ikisenä päivänä. En unohtanut kertaakaan. 24 mutsipistettä mulle siis, kiitoos!

Yhdelle mister A:n parhaista ystävistä syntyy baby ihan näillä näppäimillä ja just viestittelin sairaalaan. Itkua tässä nyt sitte kahvikuppiini tuherran, kun onhan tua ny ihanaa. Jouluvauva <3 On se vaan aikamoista puuhaa siellä sairaalassa. Mielessä on tietysti omat synnytykset ja tottakai Tommi. Eilen tehtiin hautausmaakierros ja vietiin kynttilät mister A:n isälle ja ihan liian nuorena kuolleelle ystävälle. Tänään käydään täällä meidän "omalla" hautausmaalla ja Tommille onkin varattu kynttilöitä kunnon armeija. Hautausmaarundin jälkeen meille syömään tulee anoppi ja mister A:n sisko. Mutsi lupas tulla kahvipöytään vähän myöhemmin. Tehtiinkin sitä kahvipöytää varten eilen glögijuustokakku varmuuden vuoksi kaksi kertaa, että varmasti tulee hyvä. Ei kai sitä nyt heti ekalla kerralla pysty liivatetta laittamaan oikeaa määrää?

Joulukortit ilahdutti tänäkin vuonna tosi paljon. Varsinkin itse tehdyt. Mietin jo viime vuonna, että meidän pitäis taas ruveta lähettämään kortteja. Ennen lähetin aina. Ja tietysti itse tehtyjä. Jossain vaiheessa se jäi, kun alkoi olla liikaa juttuja lautasella. Nyt mietin sitä taas. Ilahduttaiskohan ne muita yhtä paljon? Tänä vuonna ei olla laitettu korttia edes Kanadaan, koska siellä kuulemma posti lakkoilee. Tänä vuonna ei myöskään käyty ottamassa perinteisia perhekuvia just joulun alla niinkuin aina yleensä. Se vähän harmittaa, mutta pakko on jotain jättää aina joskus väliin. Ootteko te muut sellaisia, kuin minä.. että haluatte niin paljon kaikkea, mutta aika ei vain millään riitä?

Aika ookoo joulufiilis nyt just. Ei ihan "whatever man" - luokkaa, mutta suht rentoo kuitenkin. Otin kinkun jo ulos jääkaapista. Se on pieni, joten sen ehtii paistaa tänään. Lanttulaatikon ysivee sekoitteli eilen ja se on jääkaapissa odottamassa uuniin pääsyä. Lohta laiteltiin kans jo eilen valmiiksi ja mutsilta sain maailman parasta silliä. Perunasalaattia tein pienen tipan. Perunat ja kananmunat pitää tänään keitellä ja kinkun kastike duunata. Aika hyvällä mallilla ruuat siis. Muistan nuorempana mutsin luona asuessa, kuinka kivaa oli, kun istuttiin rauhassa ja kuinka siistiä oli, kun sai juoda limsaa korkeajalkaisesta lasista. Toki aikuiset istui välillä turhankin kauan, kun olis jo pitänyt päästä lahjapuuhiin. En tiedä, piittaako meidän tytöt jouluateriasta ollenkaan. Molemmat syö puolikkaan perunan ja neliösentin kokoisen palan kinkkua ja "Kiitoos! Saako suklaata?" :D

Mutta siis joo.. joulua ny ja niin kaikkee. Nyt näyttää kinkun paistajallakin herätyskello soivan. Ei tunnu kuitenkaan kinkun paistajaa oikein paljoa kellot hetkauttavan :D On sillä vielä hetki aikaa. Ysin paikkeilla pitäis kuulemma olla hommat käynnissä. Minä taidan ottaa vielä toisenkin kupin kahvia. Ajatuksena oli, että katottais jouluna kaikki ihanat jouluelokuvat, mitä Netflixistä löytyy, mutta ketä me nyt muka huijataan. Gleetä täällä tuijotetaan joka ilta ja nytkin harkitsen jos hetkeksi laittaisin sen pyörimään ennen, kuin pikkutontut herää. Niille laitetaan tietysti sitten joulupukin kuuma linja.

Ihanaa joulua <3

Sannis