keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Valoilmiö



Eilen menin töihin vasta kahden paikkeilla ja ehdittiin minin kanssa ulkoilla hetken. Askarreltiin vähän havuja ja samalla nähtiin ihan omituinen valoilmiö. Yhtäkkiä aurinko tuli esiin ja miten se kaiken pimeyden ja sateisten päivien jälkeen tuntuikin niin kivalta. Ihanaa tuo pieni kuura ja se, kun kaikki muuttuu kimaltavaksi auringon valossa. Kuviinkin taltioitui auringonsäteitä. Varjoa ja valoa. Sitähän tämä homma tuppaa olemaan. Vuorotellen.

Etupihan kesäkukat on edelleen suurinpiirtein vihreitä. Oon heittänyt niiden kamuksi yhden callunan ja nyt työntelin väleihin havuja. Kranssiin ei vielä laitettu muuta, kuin niitä havuja. Ehkä pitää jotain joulusälää lisätä myöhemmin. Tai ehkä ei. Taiteltiin oksat styroksisen renkaan ympärille niin saatiin helposti aika symmetrinen muoto. Toki painoin vahingossa hajalle sen renkaan sitten loppuviimein, mutta muoto onneksi pysyi :)

Illalla jumpassa tuntui vihdoin, että kulkee. Jotakin kämmäilin koreografian kanssa, mutta who cares. Ihanaa, että jaksaa jo jotain eikä ihan kaikki energia mene siihen, että yrittää pitää jotenkin itsensä kasassa. Pystyi sillain oikeesti jo vähän reenata. Jäätävää touhua. Kahden kuukauden flunssa ja sama aika menee palautumiseen. Tuntuu, että aivan nollasta on saanut aloittaa. Ei oo kyllä koskaan tämmöstä settiä ollut. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa.

Tänään aion lähteä aamuvuorosta duunista. En edes muista koska olisin tullut himaan ennen kuutta. Oon onnistuneesti järjestänyt itselleni iltaduuneja jo useamman viikon niillekin päiville, kun normaalisti olis aamuhuki, mutta tänään on se päivä, kun lähden kotiin valoisan aikaan. Oon tässä jo hyyyyvin aikaisin aamusta aloittanut hommat, että tulee kaikki tehtyä ennen sitä :D

Alkaa kuulkaa valoja näkymään sieltä varjojen joukosta.
Ihanaa keskiviikkoa kamut!
Sannis

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit <3